Koulun alkamisen päivä tiksuttaa vaan jatkuvasti lähemmäksi, eikä vuorkausirytmistä ole jäljellä kuin mätänevä raato. Olen kuitenkin tottunut tulemaan toimeen kaikenlaisten unirytmien kanssa, joten en jaksa stressata asiaa. Näillä mennään.
Törmäsin sattumalta goodreads.com nimiseen sivustoon, johon aioin kirjablogini ohella uppailla lukemiani kirjoja. En varmastikaan ihan kaikkia niitä muistini perukoilla jo pölyttyviä opuksia, mutta sitä tahtia kun luen. Kirjojen kommentoimisen jätän kuitenkin vielä tuolle blogilleni, pidän enemmän siitä että joku paikka on kokonaan minun ja saan rellestää siellä miten haluan, jos tuossa nyt on mitään järkeä.
Vuokraemäntä sanoi tulevansa vikkonloppuna, eli huomenna tai ylihuomenna tänne käymään, ja se vähän hermostuttaa. Ei siinä että täällä mitään varsinaisesti hermoiltavaa olisi, olen pitänyt paikat siistinä. Jos jotain vielä tänä iltana siivoilen, niin se on lähinnä lakaisua. Pitää vain koittaa olla hereillä oikeaan aikaan. Kai se hermostuttaa etten tiedä kuinka kauan hän aikoo täällä olla, kenties yön yli, ja mitä hän oikein tarkalleen ottaen haluaa. Lupasi tosin kaivaa bioroskispöntön komeron syövereistä ja ehkä myös ruohonleikkurin. Pitäisikö valmistautua jotenkin? Ei minulla mitään purtavaa ole tarjota, eikä täällä ole edes varsinaista ruokapöytää.
Mutta mutta, lisää Internetsin syövereistä: olen taas alkanut pyörimään hiukan enemmän Demissä, josta pidin kuukausien tauon. Pakko tunnustaa, etten arvosta kyseistä sivustoa hirveän korkealle. Silti parempi kuin Suomi24, tosin.
Se mihin aina herään Demissä käydessäni on nuorten naisten (tyttöjen?) ulkonäkökeskeinen kulttuuri, ja yhä enemmänkin, sen tuomitsevuus. Vääränlaiset vaatteet, vääränlaiset rinnat, läski, ruma, hyi helvetti. Olisi liioiteltua sanoa että suurinosa tytöistä tai edes Demin käyttäjistä naljailisi jatkuvasti toinen toistensa ja kaikkien muittenkin ulkonäöstä, mutta ilmiö on kumminkin selvästi olemassa eikä pelkästään muutaman yksilön ylläpitämä.
Joskus mietityttää, miten oma seksuaalinen mieltymykseni naissukupuoleen on vaikuttanut yleiseen kuvaani naisvartalosta, sekä omaani että muiden. Muita naisia katsoessani keskityn ihailemaan heitä, en vertailemaan itseeni. Emme ole kilpailijoita. Toisaalta en tiedä olisiko tilanne toinen, jos näkisin enemmän vaivaa ulkonäköni eteen ja aktiivisemmin tavoittelisin kauneutta.
Ja kun ajattelen niitä naisia joita pidän haluttavina ja kauniina, huomaan että moni heistä on minun painoiseni, ellei jopa painavampikin. Nytkin olen silti itsetietoinen painostani, minkälainen maailmani olisi, jos en tuntisi näin? Olisiko minulla anoreksia?
Örk, niskaan sattuu, olen ollut varmaan liian kauan koneella.
Merkinnät RSS-syötteenä